Eilen kuulin mystisen sanan tokoagi ja kuulin esimerkkejä, joiden avulla koirille opetetaan tottelevaisuutta, kaksin keskeistä luottamusta, sitä, että on kiva tehdä yhdessä ja ennenkaikkea kontaktia. Tässä pari linkkiä, mistä aiheeseen saa lisävalaistusta: http://www.tokoagi.net/ http://www.hauva.com/tokoagi.shtml

Itse uskon koiran ja ihmisen väliseen kumppanuuteen enemmän kuin alistussuhteeseen. Toki johtajuus tulee olla selvä, mutta sen voi saavuttaa pennun kanssa muullakin tavalla kuin tiukalla komentamisella ja käskyttämällä. Tosin Aksun kanssa ei ja hiljaa on aika tiukkoja juttuja, niistä ei livetä eikä lirkutella. Tässä vaiheessa en kuitenkaan lähtisi pikkuiselle pakotteita ja varsinaisia tokoliikkeitä perinteisesti harjoittamaan, mutta selkeästi jotakin on jo nyt treenattava, jotta rauha maassa säilyy. Täytyypä miettiä asiaa kunnolla.

Ja kerropa tuolle mopintappajalle sama asia. Taitaa hampaat kutista, kun märkä froteeliina maistuu (ilman pesuainetta). Olen huomannut, että silloin, kun sikaenergia iskee on ihan turha opettaa yhtään mitään sääntöjä. Mieluummin sitä etsii sitten toiselle mielekästä tekemistä etenkin jos ulkona sataa vettä eikä viitsi mennä lenkille. Eikä treenaaminen oikein kahden koiran kanssa onnistu kuin hetkittäin, silloin mielenkiinto on aivan jossain muualla.

Kuitenkin sellaisia fiksuja aikoja tuolla pennulla alkaa olla melko paljon. Siis sellaisia, että Aksu itse tulee luokse ja on valmis tekemään ihan mitä vaan, kun on niin tylsää. Oli muuten äärimmäisen rauhoittavaa ja kivaakin käydä hihnalenkillä vielä siinä vaiheessa, kun toinen on hieman unenpöppörössä. Ehkä tuo ajoitus tekemisissä on aika oleellinen juttu tässä vaiheessa.

Niin ja Heidi kiitos kommentistasi, oli mukava huomata että sekin puoli näillä sivuilla sittenkin toimii...