Tuli sitten samalla purettua nuo juhannuskuvatkin. Tässä muutama otos siltä reissulta. Matkamme kohdehan oli Isokalliojärven kansallispuisto Kuhmoisissa.

 689166.jpg

Tälläisiä polkuja me siellä talsimme, välillä kapeampia ja välillä leveämpiä. Tärkeimpiä olivat kuitenkin ne maisemat, joita saimme ihailla.

689168.jpg

689169.jpg

Tosin Aksulle nyt tuo silmänruoka ei riitä. Ensimmäisellä taukopaikalla, kun joutui tyytymään siihen, mitä tarjolla oli. Eli yllättäen puunrunkoja.

689163.jpg

Matka jatkui hienosti, mutta pitkospuut olivat kyllä sitä lajia, joita ei ymmärretty sitten lainkaan. Aksun mielestä nämä olisi saanut jäädä keksimättä, tosin ei sitä syliinkään voinut alistua, joten matka jatkuu.

689165.jpg

Rinteet, joita tällä reissulla riitti menikin jo paljon paremmin. Kuten jo totesin näitä kavutessa fleksi oli aivan verraton.

689164.jpg

Mutta onneksi oli taukoja. Laavulla pojat ottivat vahtivuoron. Oli Remolle todella suuri nöyryytys, kun tällä kerralla ei päässytkään vapaaksi. Kansallispuistossa, kun periaatteessa ei täysin varmaakaan koiraa sovi vapaaksi päästää, etenkään, kun paikalla on muitakin.

689171.jpg

Ja viimein paluumatkalla Aksu oli viimeisellä taukopaikalla sitä mieltä, että tähän voisi jäädä pidemmäksi aikaa.

689170.jpg

Näin tällä vaelluksella, loppuviikosta pitäisi suunnata Ruovedelle Helvetinjärven kansallispuistoon. Tosin hieman vaatimattomalle matkalle, kun tuo Remo toipui niin huonosti juhannuksen urakasta. Taitaa olla viimeisiä vaelluksia vanhuksella, ellei sitten hankkimamme msm-jauhe tee nivelille ihmeitä.

Mutta Aksu nautti, siitä tulee vielä hyvä reissukoira.