Kyllä aika menee hitaasti. Niinhän se aina silloin, kun jännityksellä joutuu tarkkailemaan. Mitään uutta ei ole tällä saralla.

No, se hyvä puoli on, että Aksu on täysin oma itsensä. Tosin energiaa pojalla tuntuu olevan patoutuneena, mutta levottomuus on poissa eikä särkyjäkään tunnu olevan, jos nyt koiraani osaan oikein lukea. Nyt me olemmekin minun töissä, saas nähdä miten menee. Uusi paikka, uudet kujeet. Otin kongon mukaan, jos olisi edes jotakin tekemistä, mitä hyötyä siitä oli, kun se oli tyhjennetty kolmessa minuutissa.

No taitaa jätkä olla nälkäinenkin, kuka nyt pelkällä puurolla ja parsalla elää. Nyt olen pikkuhiljaa jauhelihaa lisännyt. Emme ole syöneet sitä vähään aikaan, niin ei hirmu nopeasti voi sitäkään syöttää. Kotona on yrjölänpuuro likoamassa, jos se täyttäisi hieman paremmin. Tosin luulen, että Aksu nauttiikin syödä kolmen tunnin välein vaikka annos on pienikin.