Kyllä sitä ihminen voi olla kiinnostunut ja innostuakin toisen jätöksistä.

Juu, vihdoin neula tuli pihalle, ilmeisesti sen enempää paikkoja rikkomatta. Tosin kun mies meinasi kerätä todistusaineistot viikari juoksi täysiä päin ja eiköhän neula lentänyt pöpelikköön. Ilmeisesti muistutuksia ei tarvita. Tosin ei tässä neuloja tapahtuman muistoksi tarvita, eiköhän se jää tuonne takaraivoon muutoinkin. Pääasia kuitenkin on, että neula ei ole Aksulla.

Taitaa tuolla poikakullalla olla hyvä suojelusenkeli. Mitäköhän kaikkea vielä meillä on edessä. Nyt on ainakin paluu arkeen ja käytöskoulutus. On tuo sen verran saanut ylimääräistä huomiota ja helpotusta arkeen. Tänään perkule meinasi astua minua.

Tiistaina on vielä eläinlääkäri kuvauksineen. Sitä suositeltiin ja onpahan ainakin varma, että koko juttu on ohi. Vielä on vakuutuspaperit täyttämättä, mutta vahingosta viisastuneena kyllä se hankitaan. Tuossa tuli mieleen, että pitäisi alkaa ensiapulaukkua kasaamaan. Luulen, että meillä on sille käyttöä ja jos vahinko ei tulisi kello kaulassa.