Piti vielä yksi kategoria lisätä, ihan sen kunniaksi, että olin tänään viisi tuntia tutustumassa esineruudun saloihin. Ja minä sytyin. Vihdoinkin jotakin, jota voi treenata myös yksin (ainakin alussa). Samoin tuo tuo innostavaa erilaista tekemistä Aksulle, jolle nyt on saman toisto myrkkyä.

Joskus vain pitää ihailla, kuinka joku (Mara) osaa kertoa asiat hyvin selkeästi, perinpohjaisesti ja vieläpä eri tasoisille koirille. Saimme lukuisia ohjeita miten aloittaa. Eli ei muuta kuin kokeilemaan. Tästä saattaakin tulla ihan mielenkiintoista, nimittäin alamme viikottain treenaamaan ystäväni kanssa samalta tasolta (eli tyhjästä) koiriemme kanssa.

Ja täytyy ikäväkseni sanoa, että nyt taas muistin, miksi en halua hoffia (treeneissä oli yksi hoffi aivan kuin Remo eli evvk) ja miksi olen ihaillut saksanpaimenkoiria. Tuo motivaatio, työskentelyhalu oli aivan eri maasta. En yhtään epäile, etteikö Aksu voisi saavuttaa yhtä hyvää motivaatiota kuin saksanpaimenkoirat, mutta kyllä tuo rotu vaan on niin mielettömän takuuvarma, jos vain koira on hyvä ja ohjaaja osaa edes jotain.

Mutta kylläpä oli mielenkiintoista.