Niin Aksu ainakin kuvittelee olevansa suurikin äijä. Juu mentiin ihan sillä periaatteella hakutreeneihin, että mitä tahansa saattaa olla edessä. Ja ainahan Aksu jotain kivaa minun pääni menoksi keksii. Vaikka en niitä yllätyksiä niin haluisikaan.

Sovimme, että otamme aluksi makkararingin (vaikka sitä ei ole koskaan ennen tehtykään) ja sitten lyhyitä helppoja piiloja. Ihastuttavaa oli huomata, että tauonkin jälkeen kakara tiesi mihin ollaan menossa, mitä ollaan teossa. Ja ensimmäiset pistot meni todella mallikelvosti, lähettämisen, haun ja tulemisen kanssa.

Maalimiehillä meillä ei koskaan ole ollutkaan mitään ongelmaa. Hienosti ne tälläkin kertaa löytyi puhtaalla ilmahaulla eikä edes jäljestetty. No sitten tein itse mokan, olimme kävelemässä keskilinjaa (minulla on 30 sentin hihna, josta ulkoilutan hakumetsässä) ja annoin ihan tarkoituksella Aksun vainuta hajun ennen lähtöä, mutta sitten kävikin niin, että kun haju tuli niin johan kakara lensi metsään eli siinä ne lähettämiset sitten.

Ja ehkä jos olisi jostakin muusta koirasta ollut kyse tai niin niin, seli seli, mutta joka tapauksessa. Seuraavalle maalimiehelle lähettäessäni esitti meidän suuri sankari kaikki lähes kaikki ne temput, joita hakukoiran ei pitäisi tehdä. Viitsinkö edes luetella, joka tapauksessa, ilmeisesti Aksu oli sitä mieltä, että pidä sinä ämmä suusi kiinni, anna nyt mä hoidan hommat ihan omalla tavallani. Siis minun pikku poikaseni, josta olen ainakin sen voinut sanoa, että luoksetulon me osaamme. Loppuviimein sain koiran sivulle ja maalimieskin löytyi. Ja saimme tilanteen korjattua jollakin tavalla parilla ylimääräisellä pistolla.

No ei ehkä ihan noin kamala tilanne se ollut, mutta selkeästi meillä on tilattuna jälleen kerran johtajuusharjoitteita, häiriönalla tottelemista sekä yllättäen luoksetuloa.

Mutta sitten tähän parhaimpaan osioon, siihen miten ihmiset osaavatkaan lohduttaa mokan sattuessa.

1. Meniväthän treenit ihan hyvin, olisihan Aksu voinut vaikka juosta hirven perään, merkata maalimiehen tai karata tielle ja jäädä auton alle. "Kiitti kyllähän tuo lohdutti"

2. Kuule, sulla on tuossa kultakimpale, kunhan Aksu tulee aikuiseksi. "Niin sitten kun saatte treenattua vai?"

3. Tervetuloa murkkuikäisten joukkoon. "Niin kai sitten.

Ja ehdottomasti paras:
4. Älä kuule valita, sä nyt olet vain tottunut siihen, että Aksu oppii kerrasta kaikki mitä siltä vähänkin pyydät. Ei koiran kanssa kuulu päästä noin helpolla vaan kyllä sitä täytyy ongelmiakin olla.

No ei se nyt ihan noin ole mennyt, mutta pakko myöntää eipä tuon kakaran päätä ole tarvinnut takoa haun osalta. Ja rehellisesti sanottuna, kyllä mä olen aika ylpiä siitä, että jätkä kuitenkin teki töitä yhtä pistoa lukuunottamatta hyvin ja tiesi homman nimen....