Eilen olin Aksun kanssa Pirkkalassa lenkillä. Kuumahan siellä oli, mutta Miskalla oli telinevoimistelu siellä. Näköjään maltti oli hihnan toisessa päässä parempi kuin keskiviikkona, ohitukset menee jo suht hienosti hieman ote herpaantuu kun koirasta on juuri menty ohi. Ei kuitenkaan vinkumisia eikä haukkumista. Ja korjaa innostuksensa kun muistutan.

Mutta sitten treenatessa. Kun otin pieniä tokoliikkeitä niin taas kakara oli sitä mieltä, että ei kuule kiinnosta. Siinä vaiheessa nappasin toista poskista kiinni ja sanoin muutaman valitun sanan. Eihän Aksu tuosta tullut kuin hämilleen ja sen verran se tepsi, että suoritti sentään liikkeet paitsi maahan menoa. Toistin puheeni hieman painokkaammin ja johan tepsi. Olen tainnut unohtaa, että Aksu on välillä ravistettava ennen käyttöä malli. Jännä tapaus, kun esimerkiksi Remolle lukee lakia niin se alistuu ja on hieman nolona anteeksipyytämässä. Aksu puolestaan ei juuri reagoi muutoin, kun korjaamalla ylimielisen asenteensa.

Muutama helppo liike, mielettömät kehut ja jatkettiin matkaa. Vähän ajan päästä Aksu jo tarjosi, että tehdään nyt ja into oli aivan sama kuin ennen ja liikkeet niin puhtaat, kuin tauon ja muutaman epäonnistuneen kerran jälkeen voi olla. Tuota maahan menoa en vain oikein tajua. Mikä on, kun ei millään meinaa mennä alas. Onnistuneen lenkin jälkeen päätin pitkästä aikaa pysähtyä koirapuistoon ja aika hienosti Aksu malttoi olla istua sivulle ja rauhoittua ennenkuin avasin oven.

Kai tuon kanssa vielä jotakin tulee. On tässä kuultu noiden murkkuikäisten toimia ja täytyy sanoa, että meidän ongelmat on aika pieniä kuitenkin. Aksu ei onneksi kyseenalaista meidän tapoja saati sitten ole aggressiivinen meille tai eläimille. Eikä se tuhoa, pissi nurkkiin ja mielestäni tuo kotikäyttäytyminen on kuitenkin suht hyvää.