Ja minä sen suhteen ihan eksyksissä. Tässä sitä on tuskailtu enemmän ja vähemmän mitä pitäisi tehdä, jotta metsässä näkyvä epävarmuus ja ilmaisuongelmat saadaan korjattua.

Viikko sitten maanantaina bortsuporukalla tuli häslättyä ja mokailtua. Tulevaisuudessa meillä ei mene vähään aikaan metsään kuin yksi maalimies, koska Aksu voi saada vainun kauempana olevista maalimiehistä ja lähteä sinne. Toinen on se, että jos haluan Aksulle mahdollisimman suoria pistoja niin jonkun on jäätävä keskilinjalle katsomaan minne maalimies menee, jotta voin lähettää herran suoraan.

Torstaina treenasimme täydessä kaatosateessa jatkokurssin kanssa. Teimme kaksi perinteistä. Periaatteessa ihan nättiä toimintaa. Aksu eteni maalimiehelle kauniisti ja melko suoraan. Ilmaisua emme ottaneet vaan kiinnitimme siihen huomiota, että herra saa positiivisen kuvan maalimiehestä ja palkka tulee suoraan, jotta se tietää tehneensä oikein. Toisessa otimme lelupalkan. Kovin oli leikkiminen epävarmaa, tosin osittain varmaan siitä, että oli arka maalimies, mutta kyllä sitä kyseltiin minulta, että saanko ihan tosi leikkiä täällä. Voi tuota epävarmuutta!

Kolmannella sitten otimme pelkän leikkipaon. Janne härnäsi patukalla Aksua ja lähti metsään siten, että muut muodostivat Aksun eteen ihmismuurin. Aksu kävi kuumana, lähetin Aksun vauhdista ja yhden haukun jälkeen Janne toi Aksun leikkien pois. Tämä toimi! Nyt löytyi minun itsevarma, rohkea ja intoa piukkana oleva koira!

Tämän viikon maanantaina emme sitten itse työskentelyyn panostaneet. Aksu oli ihan hämillään nukutuksesta ja vatsa oli löysällä, joten teimme kaksi lyhyttä pakoa. Aksua samalla tavalla hetsattiin lelulla, maalimies meni reippaasti metsään, piiloutui ja minä päästin Aksun. Maalimies toi koiran metsästä leikkien. Uskon, että tämä oli hyvä motivaation ja itsetunnon kohottaja. Toinen oli ihan täpinöissään ja polla oli ihan äimänä, kun mentiinkin metsästä pois eikä tehty "töitä".

Nyt pitäisi skarpata sen verran, että tekisi farkkupatukoita maalimiehille torstaiksi ja aloittaisi nuo ilmaisuharjoitukset! Kovasti olen miettinyt tuota huomisen treenin sisältöä. Kyselin Kaarinan mielipidettä, hän kun tuntee tuon ennen näitä ongelmia, sitä odotellessa... Luulen, että me edelleen pari treeniä sivuutamme tuon ilmaisun ja varsinaisen etsimisen ja keskitymme hauskanpitoon. Se tekee ihan hyvää. 

Vitsi sitä kaipaa jo säännöllisesti kokoontuvaa ryhmää ja vakituista ohjaajaa, no seuraavalla viikolla siirrymme raunioille ja sitten saammekin mahdollisesti pienryhmän.