Käytiin siis opissa jälleen ja tarpeeseen tuli. Kakara oli taas intoa pursuen menossa eteenpäin. Mutta kyl se taisi tajuta, että ollaan menossa jäljestämään, mutta kun tuo meidän hallinta on jotakin niin surkeaa. Pitää alkaa kiinnittää siihen huomiota tosiaan. Pitäisiköhän taas ottaa vesipullo käyttöön.

Itse jälki oli 100 askeleen pituinen loivasti spiraali ja enää ei kengät osuneet kuin kulmista. Tätä teemme nyt sitten viikon verran kotiharjoituksina. Pitääkin alkaa miettiä missä sitä on sopivia maastoja.

Aloitus oli rauhattomampi kuin kotona. Tosin Aksu oli jo saanut hajun ja minä... Nyt aloitamme puoli metriä ennen jäljen päätä, kai sitä pitää alkaa meditoida itsekseen ja antaa toisen odottaa ennen lähetystä. No alkusähäyksen jälkeen Aksu näytti todella hienoa jäljestystä. Olin oikein ylpeä pojasta.