Illalla nurmelle n. 100 askelta enemmän ja vähemmän spiraalia.

Tänään sitten kävimme ensin sienimetsässä ja sen jälkeen menin tekemään Aksulle jäljen. Aloitus oli aivan samanlainen kuin viimeksi. Jokusen verran jäljestä istutin Aksun ja odotimme. Tuntuu hölmöltä seistä paikalla ja laskea kymmeneen. Tämän jälkeen sanoin Aksu, nostin kättäni jäljelle päin ja sanoin jälki. Jonka Aksu hyvin yhdisti työn aloitukseksi.

En itse aluksi liikkunut vaan annoin liinasta tilaa, joka oli ehkä väärin, koska Aksu lähti kyllä rauhallisesti hakemaan jälkeä, mutta jostain syystä homma meni harhailuksi. Aivan, kuin Aksu olisi jäljen pään löytänyt, mutta jostain syystä se ei tajunnut edetä suoraviivaisesti vaan harhaili ja pyörähti takaisin päin. Kun minä pääsin vierelle niin homma korjaantui ja herra aloitti kunnon jäljestyksen.

Sen jälkeen olikin upeaa työtä jälleen kerran ihan jäljen loppuun asti.

Nyt vaan kun me saadaan tuo alkukin toimimaan niin kyllä tämä tästä. Että osaa olla vaikeaa. Mutta luulen, että nyt me ollaan löydetty oikea rauhoittumistapa. Huomenna jos sitä sitten lähtisi liikkeelle samaan aikaan, kun Aksukin, jos se toimisi paremmin.