Keskiviikkona Aksu (ja minä) jouduimme tulikokeeseen kun testasimme taitojamme pienryhmän kanssa. Ensimmäisenä otimme parittain ilmoittautumisen Jannen ja Velmun kanssa. Aksun luoksepäästävyys ja "kiimatarkastus" onnistui vallan mainiosti ja poika malttoi hienosti makkaran avulla mennä ilmoittautumaan Kaarinalle. Sain jopa aivan rauhassa esittäydyttyä vaikka yrittikin antaa tuomarille pusun. Pitänee kiinnittää huomiota siihen, että vasten ei saa hyppiä. Käskystä Aksu istui vierellä hiljaa, mutta kun sanoin Wildmagpie's Lancelot esittäytyy Aksu haukahti kerran kovaäänisesti.

Tästä menimme paikalle makuuseen, jossa jätin Aksun makaamaan Lilin seistessä Aksun hihnan päällä salaa. Lähtiessäni Aksu nousi heti istumaan, komensin uudestaan ja hienosti herra jäi makaamaan paikalle, minä tosin en kääntynyt selin. Sitä kun emme ole harjoitelleet. Tämän jälkeen otimme seuraamista. Aksun kontakti ja halu seurata oli hyvä, mutta paljon me vielä saamme harjoitella, että tämä osio toimii.

Kovasti Aksu kuitenkin yritti ja olisi ollut valmis tekemään paljon enemmän.

Tämän jälkeen Aksu pääsi autoon odottamaan, kunnes hain sen ryhmäpaikallamakuuseen. Lili käskytti ja toimi tuomarina. Aksu jälleen ensimmäisestä käskystä nousi istumaan ja ryökäle toisella käskyllä makasi sitten poikittain. Ilmeisesti saamme nyt sitten harjoitella tätä uudemman kerran. Olin noin 15 askeleen päässä kaksi minuuttia. Hienosti toinen jaksoi vaikka pariin otteeseen naapurin naksutin tuntui kiinnostavan, mutta nousemisen elkeitä ei ollut!

Tämän jälkeen suoritimme pujottelun, joka sujui varsin mallikelvosti. Tosin viimeisen koiran kohdalla Aksu ei enää olisi millään jaksanut olla paikoillaan kontaktissa vaan oli levoton. Omassa pujottelussa ei ollut mitään valittamista, päinvastoin.

Jälleen tauko ja siitä henkilöruutuun. Näki jo, että nyt alkaa Aksulla motivaatio laskemaan eikä halu treenata ollut samaa kuin aiemmin. Henkilöryhmä meni kuitenkin hienosti ensimmäistä ohittamista lukuunottamatta. Aksu hyppäsi jälleen Kaarinaa vasten, mutta korjasi hienosti käyttäytymisen komennuksesta ja loppupyörähdykset olivat varsin mallikelpoa suoritusta ainakin minusta.

Samaa ei voinut sanoa meidän seuraamispätkästä, jonka minä jännityksissäni menin mokaamaan täysin. Aksulla ei ollut enää minkäänlaista mielenkiintoa ja se näkyi. Kun minä en katsonut Aksuun päin ja muut seurasivat miten menee ei homma toiminut lainkaan. No saimme hyviä vinkkejä, en ollut taasen ajatellut, että itse voisin korostaa tuota seuraamisesta vapauttamista ja olla tiukempi vaatimusten suhteen. 

Tästä menimme jälleen autoon pienen leikin myötä ja viimeisenä otimme kujanjuoksun. Eli neljä koiraa, kaksi molemmilla puolilla ja yksi koira jätettiin paikalleen istumaan kujan toiseen päähän, ohjaaja käveli kujan läpi toiseen päähän, odotti hetken ja kutsui. Lilin kutsuessa Aksu yritti totella, mutta komentaessa ei samaa muiden kanssa tapahtunut. Lopussa Aksu jo kyllästyi istumiseen ja alkoi haukkua ja komentaa minua. Tässä vaiheessa oli tyly ja viimeisen koiran yhteydessä otin Aksua kuonosta kiinni ja komensin. Haukkuminen kuitenkin haittasi muiden koirien suoritusta eikä namit enää käyneet riittävänä motivaationa.

Oma suoritus meni oikein mallikelvosti. Tosin vapautin Aksun jo siinä vaiheessa, kun se oli ihan lähellä juoksemassa eli jätin suosiolla eteenistumisen ja sivulle tulon pois ihan sen takia, että en halunnut ottaa riskiä haukkumisesta, mitä Aksu on nyt ryhmässä pari kertaa tehnyt edessä istuessa.

Kaikenkaikkiaan treeni oli oikein hyvä vaikkakin näki, että Aksulle treenit oli hieman liian pitkät ja Aksu turhautui eikä palkka tai kehut ollut enää riittävä motivaatio työskentelyyn. Yllätyin jälleen kuinka hienosti Aksu jaksoi tehdä töitä etenkin alussa ja keskittyi hyvin välittämättä toisten koirien läsnäolosta. Nyt vain pitäisi noita liikkeitä treenailla ja paljon. Moni juttu on näköjään jo unohtunut ja taso on sen mukaista.