Ja siltä touhu näyttikin.
Ei korvia, ei malttia ei järjenhäivääkään....
Kentän toisella laidalla olevan Zenjan treenaamiset kiinnosti paljon enemmän ja taisin minäkin jännittää miten menee ja Aksu vaistosi sen.

Ilmoittautuessa Aksu edisti eikä malttanut aivan olla vierellä. "Tuomarille" ilmoittautuessa kahteen otteeseen jouduin palauttamaan herran takaisin sivulle, kun nousi ja otti pari askelta.

Ilmoittautumisesta aloitimme leikkimisen ja tarkoitukseni oli harjoitella vain liikkeestä maahanmenoa leikin varjolla. Aksu kävi aivan ylikierroksilla ja haastoi minut pitkästä aikaa täysin. Tahtojen taisteluhan tästä tuli. Huoh! Käytännössä toistimme leikki, lelun irroitus, lelulla maahan houkutus, vapautus ja leikki ja välillä heitin lelun suoraan lelun irroituksesta. Tällä tavoin tosin olemme tehneet nyt vain kahdesti ja silloin ilman häiriötä, joten vaikka silloin se toimii niin kai sitä vain tarvitaan toistoja.

Ohjaajamme Maria pyysi minua laittamaan koiran maahan ja kysyi montako kertaa olette tehneet tätä ja minkä ikäinen Aksu on. Vastauksen kuultuaan tuli vain ok, jatkakaa vain sitten samaan malliin, kyllä Aksu tuon idean tajuaa ja saa nopeutta, kun toistoja tulee riittävästi.

Tästä otimme tuttuja sivulle tulo ja kontakti-harjoituksia, joissa niissäkin näkyi tiettyä pullikointia lelun luovutuksessa. Toistoilla luovutus jo parani huomattavasti, mutta enpä muista koska koirassa olisi ollut noin taistelutahtoa. Autoon mennessä kehuin Aksua ja annoin pari mahapullaa palkaksi. Jos se toisi hieman lisäintoa treenaamiseen.

Marian kommentti pienestä näytteestämme oli, että tottiksesta pitäisi saada Aksulle kivaa ja rentoa touhua, niin pitäisi. Mutta kun se ei saisi komentaa minua, jättää noudattamatta käskyjäni, tehdä sijaistoimintoja kuten rapsuttaa itseään tai nuuhkia maata tai uhmata minua esim. siten että ei tuo lelua. Ehkä tuohon lelun luovutukseen otamme jälleen nappulat käyttöön. Aksun ruokamäärä on vaan niin onneton ja jos sille vielä siinä syötän yhden nappulan niin ei sitä juuri jää iltaruuaksi. 

Vein Aksun autoon ja kun kaikki oli lopettaneet ja poistuneet kentältä otin sen uudelleen ja kuljin kentällä kehuen Aksua vaatimatta mitään. Aksulla oli patukka ja se pääsääntöisesti tarjosi sitä minulle jatkuva syötöllä. Otin välillä patukasta hieman kiinni, mutta yritin pitää sen huoli, että leikin vain, kun itse kutsuin Aksua. Välillä irrotin itse ja välillä vaadin irrotusta. Pari sivulle tulo - kontakti harjoitusta teimme, muutoin vain hengailimme. Autoon mennessä annoin purkista mahapullia palkaksi.

Tämä meni oikein hienosti.