Jess, vihdoinkin hyvä sää treenata, ei kylmä eikä kosteaa, mutta Aksulle ehkä hieman painostava.

Aksulla oli 5 mm, treenit melko haastavat. Alueelle tulo ja ilmoittautuminen meni mallikelvosti vaikka paikalla oli paljon uusia ihmisiä ei Aksu mennyt haistelemaan. Kaikki yksi kerrallaan valmiina. Palkkana oli tällä kertaa mikrossa valmistettua naudanlihapaloja, hei-huudolla raakaa munuaista (mm hanskat) ja viimeisellä raakaa munuaista ja oma liotettu ruoka sekä patukka.

1 mm oikea etukulma n. 40m, umpipiilo roskiksessa. Muistista meni vauhdilla roskiksen taakse (viime viikolla 2 mm, tosin siellä oli reikiäkin takaseinässä). Hyvät haukut ja hienosti malttoi olla Maralla. Tosin taitaa olla yksi Aksulle mieluisimmista maalimiehistä.

2 mm n. 20m, mutta ei näkyvissä, tarkoituksena oli, että minä menen paikalle ja Aksu joutuu haukkumaan niin kauan aikaa, kun annan maalimiehelle luvan palkata. Haukku katkoili, kun minä lähestyin ja Irene joutui tahdittamaan ja haukku oli epävarmaa ja korkeaa. Palkkaus saatiin onnistumaan kuitenkin.

3 mm n. 50 m, hei-huuto (ei ollut läheskään samaa vaikutusta, kuin viime treeneissä), kuitenkin nopea lähtö, hyvä lyhyt haukku, josta palkka. Mutta Aksu ei malttanut olla maalimiehellä vaan tuli minua vastaan, kun palkat loppuivat. Palasi kuitenkin Pirkon luo, mutta selkeästi halusi jatkaa töitä ja haki minusta kontaktia.

4 mm n.40 m, lähetys ok, mutta Aksu teki sik-sakia, hyvä haukku, mutta Jari oli uusi mm ja kun namit loppui Aksu tuli iloisena minua vastaan.

5 mm 50 m, pusikossa vaikeassa paikassa. Hyvä, mutta rauhallinen lähtö. Tiivis hyvä haukku ja jäi hienosti maalimiehelle, joka sekin oli aivan uusi, mutta ei leikkinyt. Minä kehuin lähdettiin liikkeelle ja revitin hieman patukkaa Aksun kanssa, jonka jälkeen leikki mm kanssakin oli kivaa. Innokkaasti kantoi patukan keskilinjalle.

Kaikenkaikkiaan hyvät treenit. Tosin hieman "munattomat", joko Aksulla on selkä jumissa tai huono kunto, kun näki, että toinen hieman hyytyi lopussa. Täytyypä seurata tilannetta. Tällä hetkellä haukut tuottaa eniten päänvaivaa. Ehkä on aika opettaa Aksulle kunnon ilmaisu... Jälkikäteen minä tajusin, että hei, en jännittänyt ollenkaan sitä karkaako Aksu vai ei ja ei sillä kyllä mitään elkeitä sen suuntaan ollutkaan.

Aivan lopuksi Mara tallasi meille pienen esineruutukaistaleen ja vei oman esineensä valmiiksi ruutuun n. 40 metriin. Hain Aksun ja lähetin jännityksellä matkaan. Poika teki tarkkaan töitä, löysi ja tuli innokkaasti luokseni. Minä kehuin jo siitä, että nosti esineen ja vauhti oli kyllä melkoinen, kun odotti, että päästään yhdessä leikkimään. Meillä ei kuulemma ole minkäänlaisia ongelmia esineruudun suhteen. Aksu tietää, mitä se on tekemässä, etsii intensiivisesti ja tuo innokkaasti esineen minulle. Kuulemma kannattaisi ennen esineruutuun tuloa jo autolla ottaa omalla esineellä yksi pieni harjoitus, jotta koira tietää mitä ollaan tekemässä etenkin silloin, kun on hakutreenit alla. Nyt vain jatkamme harjoittelua ja monipuolistamme.  

Nyt vielä kun sen tottiksen saisi kuntoon... (miksi aina huokaisen sitä ajatellessa). PKK kuulemma suunnittelee järjestävänsä syksyllä oman käyttäytymiskokeen, jos siihen olisi vaikka tarvetta.