Viimein olen sen verran parantunut, että uskallan lähteä treenaamaan olan teolla. Tai katsotaan nyt treeni kerrallaan. Into on kova meillä molemmilla, mutta mitään emme enää osaa.

Laumamme on kokenut suuria muutoksia viime kerrasta, Remosta tuli enkelikoira ja tilalle tuli tulinen akka eli Ruska, joka ilahduttaa ja kauhistuttaa laumaamme omalla melkoisella persoonallaan. Ruska on 4-vuotias saksanpaimenkoira/hovawart-sekoitus, jonka pelastin piikiltä noin kuukausi sitten. Se on tullut meille Tallinnan Pelastakaa Koirat ry:n kautta. Tempperamenttinen, melko traumaattinen, terävä ja nopea, mutta minulle niin tajuttoman rakas ja juuri luonteelleni sopiva.

Aksu on rakastunut, tosin hieman se pelkää naistansa, mutta paita ja peppu ne ovat. Ruska on peppu, kun kiimoissaan se sitä jokaiselle tarjoaa, ensimmäinen narttuni ja onneksi sekin steriloidaan, on nuo kiimat aika moisia, saa oikeasti nauraa toisen toilailuille.