Eihän tässä vauhdissa ehdi edes koiraa näkemään, kun on kokoajan menossa. Torstaina sentään treenattiin, perjantaina ja tänään ei edes ehtinyt lenkillä käydä. Onneksi täällä on kolme muuta minun lisäksi.

No kaipa tuo aika hieman lisääntyy (tai sitten ei), kun pistän firman pystyyn ja teen töitä kotona. Vihdoinkin haaveeni häämöttää lähitulevaisuudessa.

Onneksi Aksu ei käy kuumana, jos ei saa aivotoimintaa säännöllisesti. Upea ja todella tarpeellinen ominaisuus.

Ja ollaanhan me menossa tuossa vaeltamaan, tarkoitus olisi mennä Pirkan taipaleelle, Kansallispuistoihin Helvetinkolulle ja vielä Tammisaareen tämän syksyn aikana. Taitaapa olla vaan niin, että Remo-ukkelin vaellukset on vaellettu. Pirkan taipaleelle sen otan mukaan, siellä kun saa pitää vapaana, mutta eipä tuo noilla kintuillaan mihinkään pääse. Tuonnekin joudun antamaan kipulääkkeet ensin ja mahdollisesti jälkeenkin. Harmittava juttu, se kun on ollut Remolle todella mieluista puuhaa.