Nimittäin katsoin tuolla foorumilla, että raunion alkeisryhmäläiset olivat tervetulleita häiriötreeneihin tänään. Ja hullu kun on niin, siellähän me oltiin.

Ilma oli haastava, painostava ja lämmin. Raunioilla ei juuri tuullut. Aksulle ja minulle porukka oli tosiaan aivan outo, no Ilkan, joka veti treenejä olimme sentään aiemmin nähty karsinnoissa. Kahdeksan meitä siellä sitten oli. Samat vanhat treenit me otimme, kolme maalimiestä, valmiit piilot ja haukut. Tosin maalimiehet laitettiin paikoille, ennenkuin minä tulin ja sain ohjeet minne alueelle lähettää.

Aksulle tuo hajun löytäminen on todella helppoa, se pitää sanoa. Samoin mielestäni Aksu irtoaa lähettäessä hyvin, työskentelee itsenäisesti ilman minun apujani, tarkentaa hyvin ja luottaa taitoihinsa. Okei, ehkä tuo ohjattavuus on vieläkin hieman hankalaa, mutta ei kai se ihan huonoakaan ole. Nimittäin, joku oli tehnyt kepposen ja kesken etsinnän Aksu löysi maasta siankorvan. Ei tuollainen nuori koira malta herkkua jättää ja jatkaa työskentelyä. Mutta kun näin, että jotain kakara nyt kantaa suussaan karjaisin minun niin johan herkku tippui. Kyllähän sitä kokeiltiin, että josko sittenkin, mutta niin antoi herkun pois ja uudelleen lähetyksestä jatkoi työskentelyä.

Juu, ensimmäinen maalimies oli ihmisen korkuisessa betonirenkaassa, siinä kyllä oli sivussa aukko, mutta ilmeisesti tuuli vei aukottomalle seinustalle ja niin pikkuherra haukkui näkemättä maalimiestä. Hienosti luotti, että tuolla se on. Maalimies sitten jo houkutteli, että täällä minä olen. Kai se ajatteli, kun on niin nuori koira ja alkeiskurssilainen vielä, ettei paineistu. Minä tosin olisin veikannut, että Aksu olisi istua jököttänyt haukkumassa niin kauan, kun minä olisin tullut paikalle. Ei sillä maalimiehen luota kiire ole.

Toinen sitten oli hieman samanlainen, mutta nyt betonirengas oli vain päältä auki ja sinne olisi päässyt kyllä hyppäämällä parin tason päältä, mutta sitä Aksu ei tajunnut. Hyvin näki, että hämillään tuo oli, kiersi renkaan juurella ja lopulta ilmeisesti totesi, että ei sitä maalimiestä löydy, mutta tuolla on. Jälleen ei Aksun mieleen edes tullut, jättää maalimiestä tai edes varmistaa minulta onko homma näin. Pikkuinen kun luottaa omiin taitoihinsa eikä minua juuri kaipaile. Siellähän se maailimies oli, kovasti me Ilkan kanssa yritimme houkutella Aksua hyppäämään vinojen betonipalkkien päälle, mutta ei niin ei. En tiedä mikä oli onko tuo hyppääminen sellaisen päälle jota ei täysin näe niin epävarmaa vai onko Aksulla selkä kipeä tai sitten herralla on tosiaan joku mörkökausi menossa. 

Hienosti Aksu kuitenkin pienen painostuksen jälkeen palautui. Huomasi, että kuuma oli ja virta oli parin vaikean tapauksen jälkeen melkoisen lopussa, mutta sitten kun kolmannelle lähetti, niin tuttu vauhdikas ja määrätietoinen meno jatkui. Minä tosin lähetin Aksun rojukasan oikealta puolelta, mutta haju ilmeisesti tuli minun takaani niin Aksu pyörähti nopeasti ympäri ja ei kun vasemmalle ja siellähän se oli.  

En tiedä onko meillä liian helpot piilot, kun Aksu ei juuri joudu etsimisessä työskentelemään, ehkä niin on ihan hyväkin. Ilkka sanoi, että seuraavan kerran pitää pistää poika enemmän liikkumaan raunioiden päällä ja etsimään.  Minä olin tyytyväinen, Aksu teki upeaa työtä ja jaksoi todella hyvin, kun katseli miten rankkaa se muillekin koirille siinä ilmassa oli työskennellä. Vaikka nuo ns. umpipiilot, jonne ei suoraan maalimiehelle pääse oli aivan outoa eikä sitä ole koskaan tehty niin eipä tuo juuri siitä ollut moksiskaan vaikka täytyy sanoa, että kyllä sen näki, kuinka pienessä päässä tehtiin töitä ja sen näkee nyt kotonakin kuinka väsynyttä ollaan. Kyllä sitä tänään saa olla ylpeä tuosta höyryveturista vaikka meidän toko ja perustottelevaisuus on syvältä tällä hetkellä niin kyllä tuossa vaan ytyä on. Saatiin me hyvät kehutkin...

Ja päästään sitten tässä kesällä pari kertaa vierailijaksi erääseen toiseen pienryhmään sen kunniaksi, että menen raunio A-kokeeseen talkoisiin. Joten kesäloma/lopetus siirtyy raunioiden osalta.... Huomenna sitten hakumetsään.... Onkin jännä nähdä miten Aksu toimii pk-haussa tuollaisen aivan erityyppisen rauniotreenien jälkeen. Nyt pitää vaan keskittyä haussa takuuvarmoihin suoriin pistoihin.