Aksusta on tullut Uros. Ainakin merkkailun perusteella. Tosin minä en ymmärrä, miksi sitä koipea pitää nostaa vähintään 100 metrin välein. Tänään piruuttain laskin kilometrin välissä tuli sitten 14 pysähdystä. Okei, on minullakin harrastukset, mutta mitäs muuta tuossa jokseenkin epätasaisessa vauhdissa voi tehdä.

No joo, ollaan me muutakin tehty vaikka jälleen meni hakutreenit väliin. Ne kun mentiin siirtämään lauantaille, jolloin olimme Kallen nimenantojuhlissa. Niin meidän säkää.

Se mitä me olemme tehneet on aika vähäistä. Tuo uuden kämpän siivous, tapetointi ja muutto kun on vienyt ihan kivasti aikaa, etenkin, jos siinä välissä pitää töitä tehdä. Mutta jotakin sentään.

Siitä olen innoissani, että me kyetään jo melko hyvin liikkeestä istumaan. Hieman minun pitää hidastaa ja pari epäröivää askelta käskyn jälkeen otetaan, mutta en minä tiedä onko se nyt niin pahasta. Samoin seuraamista olemme treenanneet. Sitä minä kakarassa ihmettelen, että motivaatio seuraa tankkaamiseen. Minä tietysti olen käyttänyt sitä häikäilemättömästi hyväkseni. Ei kai pitäisi.

Lauantaina päästään pitkästä pitkästä aikaa ryhmään treenaamaan. Suoraan sanottuna kauhulla jo mietin mitä palautetta sieltä tulee. Me kun ei siitä syksystä olla edistytty... No turha sitä murehtimaan.

Luin ihan huvikseen tokon alkeiskokeen. Ei se nyt ihan mahdoton ole...