No joo, tuli sitten hakuiltua kuukauden tauon jälkeen. Ja se näkyi.

Virtaa kakaralla oli enemmän kuin tarpeen. Tosin Aksu oli tallannut alueen ja riehunnut nelivuotiaan treenikaverin (yllättäen hoffi) kanssa. Ensimmäiseksi otimme näkölähdön, se nyt oli aivan liian helppo. Toiseksi halusin valmiin piilon, niitähän kakara on tottunut käymään läpi. Mutta tällä kerralla epäonnistui täysin. Ensinnäkin Aksu alkoi jäljestää lumessa olevia jälkiä edes sun takaisin. Jouduin lähettämään uudelleen ja sekin meni harakoille vaikka löytyihän se maalimies vihdoista viimein.

Tosin ei tuullut, lähetin kotiinpäin mäen päälle ja epäonneksi treenikaveri tuli autolta juuri, kun Aksu oli työskentelemässä. Seli seli.

Kolmas korjaava otettiin jälleen tosi helppo haamu. Mutta ei tuo oikein hyvää tee, että toinen oppii näöllä etsimään, kun sitä nenua pitäisi käyttää. Täytyy tässä viikko miettiä miten saisi varmoja pistoja hajulla. Siinä sitä onkin.

Mutta jotain hyvääkin, lähetykset onnistuu paljon paremmin. Kiinnihän joudun tuota pitämään, mutta nyt lähtee istuen ja keskittyen, kunhan saa intonsa hillittyä. Kai tuosta jotakin vielä tulee.