Olen tuossa kakaraa hieman seuraillut parina päivänä ja kuulostellut tuota yskää. Aksu nimittäin yskii ajoittain keuhkonsa pihalle useampaan, mutta satunnaiseen otteeseen päivässä. Aluksi ajattelin, että kultakurkkumme olisi taasen syönyt jotakin sopimatonta, mutta tiedä sitten. Ellei herralla sitten ole krooninen kivienpuutostauti tai sitten se saa noista hirvenluista pieniä palasia ja ne ärsyttävät kurkkua. Olisikohan taasen parsakuuri paikoillaan?

Luin tuosta kennelyskästäkin, sekin periaatteessa on kai mahdollista vaikka olisikin mitkä rokotteet tahansa. Tai sitten minä vaan hätäilen, mutta toisaalta enpä ole kuullut Remon yskivän moista tahtia, tosin eipä ole herra ollutkaan tuollainen nenäänsä kaikkeen pistävä.

Samoin olen tuossa mietiskellyt, on taas ilmeisesti susia lähistöllä. Sen verran muuttunut tuo herran käytös taasen on. Parina päivänä kotipihalle mennessä varoittaa taas jostain olemattomasta ja on todella epäluuloinen ja valpas aivan kuin aikaisemmin, kun susia oli liikenteessä.

Nyt tosin ei kieltäydy menemästä metsään, mutta varoittaa silti. Ei kovin Aksun tapaista vaikka onhan se sellainen vahtikoira. Pitää olla taasen tarkkana, kai nuo otukset helposti alkaakin tälläin talven tullen etsiä riistaa myös ihmisasutuksista. Taitaa todella olla aika ostaa se liiketunnistinvalo tuonne takapihalle, vaikka se ikävä puoli siinä on, että se ottaa sitten jokaisen eläimen liikkeet. Tosin ei minulla taida Aksun osalta olla huolta, se kun pitää minua todella tarkkaan silmällä ja jos edes hieman valpastun tulee kuin ammuttu vierelle tai jos itse on sitä mieltä, että nyt kuule tarvitsen suojelua.